PROM 2K14

Muistatteko vielä kun ilmoitin sellaisena pikkulauseena että oon menossa promiin? No, lauantaina ne nyt sitten oli!

Mulla kävi pienu huono tuuri perjantai-iltana, kun pari (aka. Idiootti tässä postauksessa) päätti sitten peruuttaa menonsa kokonaan. Siinä mä sitten vaan olin kännykkä kädessä ohittaessa kaikki Idiootin anteeksipyydöt jne. ja  miettiessä että menenkö sitten yksinään sinne vai yritänkö löytää parin viime tingassa. Yritin sitten löytää parin ja tosiaan, olin ilman prom paria sellaiset puoli tuntia, kun vaihtarikaveri sanoi tulevansa mun kanssa. Mun viestissä kysyin että haluaako tämä kaveri olla mun sankari lauantaina ja näköjään halusi :-D

Mutta huonon alun jälkeen asiat vaan tiivistyi sitten lauantai päivänä kun juoksin ympäri taloa panikoidessani. Taisin luovuttaa koko homman suhteen joku kymmenen kertaa kun mikään ei meinannut mennä oikein :-D Host-äidin sisko ja siskontyttö tuli sitten siinä kahden paikkeilla auttamaan mua valmistautumaan. Sisko teki mun meikin, kun mähän osaan vaan laittaa ripsiväriä ja siinä se. Oli niin hassu katsoa itteä peilistä, kun ei meinannut tunnistaa! Makutuomarit sanoivat että näytin ihan jääprinsessalta kun vaalea iho ja tummahko silmämeikki haha! Saatte kyllä sanoa mielipiteenne tästä.

Mutta kun vihdoin ja viimein sain itseni raahattua sieltä kylpyhuoneesta ulos ja sain itseni jotenkuten autoon, mentiin tällaiseen ihan sairaan kauniiseen puistoalueelle ottamaan kuvia. Oli oikeasti ihan mielettömän näköistä ja ne värit oli tosi hienot! Tyttö, joka yleensä on siellä kameran takana, eikä edessä oli kyllä aika kiusaantuneen näköinen niin aluksi, mutta kyllä se siitä sitten lähti. Kai.

Siellä sitten rämmittiin tunnin ajan. No, ainakin mä rämpisin, koska en oo mitenkään sulava liikkeissäni. Edes tasaisella maalla matalapohjaisilla kengillä. Kuvitelkaa mut juoksemassa ympäri puistoa korkokengillä, liian pitkässä mekossa ja kuumassa ilmassa. Ei ollut mitään kauneinta katsomista! Kuvausten jälkeen suunnattiin hakemaan kaveri, syötiin, otettiin vähän lisää kuvia ja suunnattiin kohti tansseja!

Prom-teema oli Great Gatsby, eli 1920-luku ja kaikki. Oli todella hauskaa ja oon niin onnellinen että kaikki loppujen lopuksi meni hyvin. Kotiin tulin jalat väsyneenä ja valmiina sänkyyn. Ihan super hauskaa oli! + olin yllättynyt että tunsin niinkin monta senioria, vaikka oon junior tunneilla :-D

Nyt nukkumaan, herätys 5.50, vuosikirjojen jako, maanantai-iltana lento Floridan Orlandoon. Disney World odottaa!!

YOU STRESSED OR NAH

Ihanaa tällanen miniloma aka. kolmen päivän viikonloppu. Mun päivät on koostunut yksinkertaisesti vaan olemisesta; kömmin sängystä, syön, tabletti kouraan ja tv päälle ja voi olla ihan meikittä. Koti on paikka missä voit näyttää ja tuntea olevasi kuin sillan alla asuva peikko ja nauttia siitä. Ei oikeasti oo mitään rentouttavampaa kuin tietää ettei oo mitään stressin aihetta tai koulujuttua naputtamassa korvan takana. Siskonkin kanssa Skypetin spontaanisti puolisen tuntia, josta puolet kului hehkeitä kuvakaappauksia ottaen :-D

Koulu kyllä oli yksi suurimmista stressinaiheista, mutta sitten mulla välähti - numerot ei merkkaa mitään kun tuun takaisin. AFS:n kriteeri nimenomaan on se, että täytyy panostaa kouluun eikä saa saada hylättyjä jne. Tämä siis tarkoittaa että kunhan mä pääsen mun aineista läpi, kaikki on hyvin. Tottakai mä opiskelen, mutta tämä älynväläys antoi mulle ihan uuden perspektiivin tähän ja stressi laski ihan huimasti. Vielä kaikki mun numerot on tosi hyviä, suurin osa kiitettäviä eli en tarkoita että ihan rappiolla oon ja rimaa hipoen mennään. 

Täällä tosiaan on tullut vietettyä jo aika reilu määrä aikaa. Siis aika todella menee ihan hirmuvauhtia, on jo huhtikuun puoliväli saavutettu aikoja sitten ja pian mulla onkin enää 2 kuukautta jäljellä. 2 kuukautta siihen, että nään mun rakkauspakkaukset, mutta 2 kuukautta siihen että sanon heipat mun rakkauspakkauksille täällä. Niin sekavat fiilikset ettei kestä. Mutta saatte vielä odottaa mun itkupotkutekstiä vielä vähän aikaa, kaikennäköistä ehtii vielä sattua ja tapahtua!

Yksi ehkä jännittävin juttu, mikä tässä lähitulevaisuudessa tapahtuu on Disney World. Lähtöpäivä Floridaan koittaa 19.5, eli vielä on odottelua mutten malta oottaa! Mun ja host-äidin siskontytön pitäisi suunnitella meidän osa reissusta ja tuota... Voin sanoa että aika laihalta näyttää meidän suunnittelu :-D Noh, kyllä se varmasti tästä lähtee kun reissu lähenee! Mutta tosiaan tuo on se juttu mitä odottelen innolla, ellei jollain teistä satu olemaan hyvää prom-pariehdokasta. Juniori kun oon, en voi osallistua ilman että seniori pyytää ja ei oikein pyyntöjä oo tullut, suoraan sanoen en ihmettele.

Mutta joo, vähän tällainen pieni päivitys mitä päässä on kulkenut ja tuo pikku Disney-info ja tästä toivottavasti lähtee tää mun useemmin postaaminen! 

SPRING BREAK - MINNESOTA

Joo taas mä kuolin viikon ajaksi, mutta kun tämä procrastination on ihan mun juttu, niin kaikki on jäänyt viime tinkaan, esimerkiksi 116 historian sanaselitystä viimeiselle illalle. Tosiaan tässä teille mun SB14 pähkinänkuoressa ja pari "janinamaista" tapahtumaa. Köh.

Mutta tosiaan lähdettiin ajamaan 4.45 kohti Minnesotaa. Ei tarvinnut pysähtyä kuin tankkaamaan ja Drive-In ravintoloihin. Pakattiin eväät niin hyvin, ettei tarvinnut kyllä paljoa syödä, mutta perille päästyämme kyllä ällötti kun tuli syötyä kaikennäköistä roskaa :-D Mutta tosiaan silmät ristissä herättiin ja silmät ristissä päästiin perille 14 tuntia myöhemmin. Matka meni kyllä lepposin meiningein, matkaseura oli ihan huippu ja osattiin pitää hauskaa pienessä tilassa. Mitä väsyneemmäksi tultiin, jotenkin kaikki oli hauskempaa. Kehitin myös taitojani ahtaassa paikassa nukkumisessa.

Tosiaan perille päästiin, tapasin melkein kaikki ekana iltana kun saavuttiin. Jotenkuten sain pysyttyä hereillä ja kertoa elämäntarinani taas kerran. Host-äiti siis asui 18-vuotiaaksi asti Minnesodassa kunnes muutti Texasiin. Hänen sukulaiset olisi tappaneet hänet ellei he ois tavannut mua ennen kun lähtöpäivä tulee! 

Käytiin Mall of Americassa, joka on noin tunnin päässä host-äidin vanhemmilta. Mentiin enimmäkseen siellä huvipuistossa, ei niinkään ostoksilla. Mutta hyvänen aika se oli ihan jättimäinen paikka, hämmennys on jo täällä Planon ostoskeskuksissa ja sitten tämä neiti vietiin tuonne. Huhhuh! + Näin maailman suurimman saappaan.

Mentiin myöskin pyörähtämässä Wisconsinissa. Voi kun ois ollut vähemmän kuin 2h matkaa mun lukiokaveriin, joka parhaillaan tuolla pohjoisessa palelee! Ollaan nyt kaksi kertaa oltu samassa osavaltiossa, mutta kertaakaan ei nähty :-D Ihan meidän tuuria. Tosiaan mentiin siis sellaiseen hotelliin, missä on ulko-ja sisähuvipuisto + vesipuistot. Tietty oltiin vain sisällä koska lumi ja kylmä.

Saavuttuamme mentiin etsimään syötävää, heivattiin laukut huoneisiin, laitettiin uikkarit päälle ja käppäiltiin vesipuistoon. Oli kyllä tosi hauskaa, kunnes tämä tapahtui: Mentiin host-äidin siskonpojan kanssa sellaisesta rengasliukumäestä ja kun päästiin alas taisin hypätä liian aikaisin pois. Olin siis keskellä allasta (huom. koko puiston ympärillä menee Lazy River, minkä virtaus on aika luja) ja sitten huomaan etten voi liikkua sitten mihinkään suuntaan. No, siinä tämä neiti tönöttää ja nauraa, kun on näköjään niin köykänen ettei pysty ottamaan askeltakaan eteenpäin. Hengenpelastaja sitten näkee että ihan ongelmavapaata puuhaa ei oo. Hän ojentaa mulle jonkinlaisen narun, josta voin ottaa kiinni ja alkaa hinata mua pois altaasta. Sai kyllä nauraa tuolle happeningille :-D

Sitten kun oli lähtöpäivä hotellista, pakattiin kimpsut ja kampsut, suunnaten mäkeen. Mentiin siis laskemaan renkailla mäkeen, missä vietettiin mukavat pari tuntia! Sielläkin sattui ja tapahtui. Laskettiin isolla porukalla, meitä taisi olla joku 15 henkeä laskemassa yhtä aikaa. Jokainen oli vastuussa jonkun toisen renkaasta, jotta kaikki laskevat yhtäaikaa. Oli mun vuoro kuvailla, eli en ottanut kenestäkään kiinni ja mun rengas oli yhden tyypin käsissä. Mutta hänellä iski pari muuttujaa ja hänen piti päästää mun renkaasta irti. No, siinä mä lasken muun ryhmän edellä ja kun mun vauhti alkaa hiipua, loppu porukka alkaa tulla nopeampaa ja nopeampaa mua kohti. Tajusin siinä sitten, että 14 henkeä tulee täysillä mua päin, menen pieneen kippuraan ja valmistaudun törmäykseen. Sen jälkeen olikin aikaimoinen mustelma koristamassa mun reittä :-D

Mutta mun Spring Break oli todella hauska reissu, käytiin Skandinaavikaupassa, näin suomalaista juustoa Wisconsinin juustotehtaan myymälässä, melkein menin maalaamaan suomenlipun kalliolle norjan viereen, näin upeita auringonnousuja ja -laskuja, selvittiin ukkosmyrskystä takaisintullessa, kävin kuudessa osavaltiossa, vatsalihakset sai hommia kaikesta nauramisesta, ja tosiaan, sain kokea pikkuisen Suomea Minnesodassa. Oikeastaan oli hämäävää kuinka paljon se siltä vaikutti. Huippureissu!

TIME OF MY LIFE (ORIENTATION)

I figured that I should write this post in English so the exchange students could read this too, if they're interested. I'm not taking complains about typos and the grammar, so just bare with me :-)

So we were at a beautiful Lone Oak Ranch to a AFS mid-year orientation. We arrived there in the morning and stayed overnight. We had the mandatory four 2-hour lessons, but those didn't stop us from having fun and actually we had fun during the lessons too! Well when we actually had something to say. After the lessons and the breaks between them we ate some dinner and continued our evening with DJ and some serious fun! Also because we were at the countryside the stars. You can see a few in here too, but it was just like in my town in Finland, you can see all of them. It was so pretty I thought I was going to die.

Our amazing volunteers had prepared for us a bunch of activities to do. We played different sports, sang, danced, sat around the bonfire and just had lots and lots of fun! We also had a DJ after the dinner and we did some line dancing and I made a fool of myself while trying to dance 2 stepping and this brazilian dance. But at least I didn't crush my dance partner's toes... The night was successful in hula hoops though, I won the competition and 5 dollars to Starbucks! Exchange student from Denmark and I had a pretty tight final, so we had to continue with 3. All I can say is that I've loved hula hoops since I first tried and that was over 10 years ago.

And the students. I have to say that I don't want to think about the moment, when we fly to our own countries. It's just not happening. I won't allow it. I'm gonna make myself sad, even though we still have 5 months left! But I have to admit, that when you only see most of the students on these orientations, you don't have a proper impression of them. This overnight orientation changed my impressions superduper high and I can't believe how amazing people all the AFSers are. I love them to death and I hope we're going to get loads of lovely memories on top of this weekend. 

During the lessons and throughout the whole orientation there was this thought in everybody's mind - the year is halfway through. It's crazy how the time flies! This student from last year asked a question to AFS Facebook and volunteers used it as a example. The question was about the whole year and how he had had OK time and was wondering when will the "time of your life" start. And what I can say, I think the time of my life started this weekend. 

Thank you all the volunteers and my lovely exchange student friends for the past 5 months. Let's make these months count! Love y'all ♥