Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit

1.1.2014

HAPPY NEW YEAR!

Täällä kello näyttää tällä hetkellä yhtä aamuyöllä ja teille aloitin raapustamaan uuden vuoden toivotukset! Toivottavasti teillä oli ihana vuosi ja tuleva vuosi olisi vielä ihanampi.

Tässä taas tämä vuosi tuli ja meni ja nyt olisi taas aika vuoden pikakelaus! Mutta ihan ekana haluisin sanoa kuinka paljon teidän kannustavat kommentit ja tsemppaukset on piristänyt mun mieltä ja ne on iso osa tätä mun suurta seikkailua tällä puolen lätäkköä. Kiitos. + mun fontti ei tykännyt ääkkösistä ja näin aamuyöllä siitä ei oikein jaksanut välittää, pahuksen ekstra-aakkoset.
Tammikuu on vähän hakusessa kun se niin kauan sitten oli. Mutta vietin mun ekan uuden vuoden Turussa, ihanien lukiokavereitteni kanssa. Muu kuukausi näyttää menneen kissojen ja lumen kuvaamiseen, en valita.
Helmikuu oli vähän toiminnantäyteisempi Viron matkan ansiosta ja mun 17-vuotis synttärit! Mentiin kaveriporukalla meidän mökille ja vietettiin siellä sitten aikaa. Ei viihtymiseen vaadita paljoa, mä nautin ainakin mielettömästi. Näin myöskin mun ekat penkkarit ja syy tähän on, ettei mun pikkukuntaan tuu mitään rekkoja. Sauvolaisia abeja kyllä tulee yläasteelle heittelemään karkkia ja moikkaamaan mutta siinä se. Ensi vuonna näänkin omat kaverit siellä roikkumassa! Helmikuu oli myös kuukausi kun ihana isäntäperheeni vihdoin sai ottaa muhun yhteyttä!
Ensimmäisen Skype-puhelun kuukausi. Se oli ehkä jännittävin juttu ikinä! Mun host-isällä oli suunnitelma, että jutellaan noin joka viikko ja siten totun puhumaan enkkua ennen kuin tänne tupsahdan ja voin sanoa suunnitelman onnistuneen :-D Maaliskuussa myös viettiin kaverin synttäreitä, kuvailin pikkuveljen temppuilua ja tein yhteistyötä DesignSkinsin kanssa!
Synttäreiden viettoa, eka vappu Turussa, hiuskriiseilyä... Oikeastaan aika jännä kuukausi! Siis ei mitenkään tylsä. Huhtikuussa sain kuulla mun siskon olevan siistimpi kuin mä kun se neiti tapasi Justin Bieberin. En kyllä sanoisi sen olleen ihan tässä ulottuvuudessa fanitapaamisten aikana, mutta toi on kyllä todella siisti juttu! Ja syy miksi mulla on ruokaa kollaasissa niin tuo on mun ja mun pitkäaikaisimpien kavereiden eväiden päättämistä Tukholman reissua varten.
Toukokuu oli myös ihan mieletön. Meitä odotti toukokuun alussa se pitkään odotettu Tukholman reissu ja One Directionin konsertti! En voi sanoin kuvailla kuinka hauskaa ja ihanaa oli mennä vaan kavereiden kanssa säätämään ja valloittamaan Ruotsia. Konsertti oli vaan sivuseikka koko matkassa, huih! Ei muuten ois pitänyt antaa kahdelle suuntavaistottomalle karttaa, katsoo miten he mahtaa suoriutua keskenään ensi kesänä! Toukokuussa haettiin kotiin meidän toinen koira, kultainennoutaja Mauno. Näin sen kunnolla viimeksi kun se oli ihan pikkunen ja nyt se on jo ihan normaalikokoinen! Tämä kuukausi oli myös kun meillä oli orientaatioleiri ja leikkautin hiukset!
Kesäkuussa vihdoinkin päästiin pois koulusta ja mulla alkoi kesätyöt. Mä pahoitin mieleni pahan kerran, kun olin tosiaan töissä koko kesän. Pakko sitä käyttörahaa jostain tulla. Tämä myöskin tarkoitti melkein totaalista erakoitumista, etenkin kun mun kunnasta ei mene kesäisin busseja sitten ollenkaan. Kesäkuussa oli myös kaikennäköisiä juhlia konfirmatioista yo-juhliin. Kävin myös Helsingissä viisumihaastattelussa!
Viimeinen kokonainen kuukausi Suomessa. En meinannut pysyä pöksyissäni ja samaan aikaan en tajunnut oikeasti lähteväni. Sekavia fiiliksiä riitti ja kuitenkin selvisin kuukaudesta hengissä. Sain mun murun - Galaxy Tabin läksiäislahjaksi perheeltä, pidettiin vaihtoonlähtijöiden kanssa paardit meidän navetassa, vietettiin pikkuveljen synttäreitä ja tämä kuukausi oli kun näin auringonnousun ensimmäistä kertaa ja tämä oli silloin "navettabileiden" aikana. Että mulla oli hauskaa.
Heippojen sanominen oli ehkä kauheinta mitä oon tehnyt. Koko sen viimeisen viikon ajan olin ties missä ja Demin toimituksessakin ehdin käymään kaksi päivää ennen lähtöä. Tosiaan vietin varmaan koko viikon Turussa hoitamassa ties mitä asioita ja sanomassa heippoja ja korjailemassa välejä. En halunnut jättää mitään kesken kun viimein lähtö kävi. Heti parin päivää saapumisen jälkeen suunta meni kohti Vegasia, näin upean Grand Canyonin, mielettömän Cirque Du Soleil-näytöksen ja siistin Blue Man Groupin. Sitten muuta ohjelmaa oli synttäreitä, rodeo, amerikkalainen jalkapallo ja koulu.
Syyskuussa alkoi pikkuhiljaa jo tottumaan elämään täällä. Kävin ehkä hienoimmassa paikassa kun Medival Times, mistä tykkäsin hirmuisesti. Vietettiin paljon aikaa uima-altaalla, vietettiin Labor Daytä ja kävin AFS:n orientaatiossa!
Lokakuu oli Homecoming ja Halloween kuukausi. Kävin myös State Fairissa ja Fossil Rim-eläinpuistossa. Yhtäkään kokemusta en vaihtaisi tai edes pystyisi unohtamaan ikinä. Oli ehkä hienointa, vaikkei HOCO pari nyt ehkä nappivalinta.
Segway-kierros Downtown Dallasissa oli ihan sairaan hauskaa. Tollanen vekotin ois ihan huippu omistaa. Rupesin myös herkistelemään Instagramissa. Tein mun ekan videopostauksen mun vaihtoblogiin ja pyydän anteeksi, että olen ollut laiska loman aikana. Postia tuli Suomesta ja olin osallisena ties missä lehdissä. Kirjoitin esimerkiksi artikkelin SUOMI-USA lehteen.
Joulukuu on yksi lemppareista. Satun tykkäämään joulusta ihan mielettömästi. Oon kyllä tullut oikeaan taloon sitä ajatellessa! Täällä tuli jopa lunta, vähän oudolla tavalla kylläkin. Otettiin joulukuvia, kävin AFS:n joulujuhlassa, kävin isäntäperheen kanssa vierailemassa eri sukulaisten luona. Tänäänkin (köh, eilen) mentiin viettämään toista joulua neljän tunnin päähän host-isän äidin luo. 

Mun eka osa vaihtovuodesta ja koko vuosi 2013 oli ihan huippu, enkä malta oottaa mitä tämä vuosi pitää sisällään! Mulla on enää vaivaiset 6kk jäljellä, itku tässä tulee. Kiitos kaikille ja tämä neiti vihdoinkin kuittaa puoli kolmelta. Saan syyttää vain itseäni ja addiktoitumista peliin Ice Age Village... Öitä!

4.8.2013

JANINA R:STÄ Ö:HÖN

Nyt olisi loppujen aakkosten aika! Töissä oli luppoaikaa ja nyt mulla on kaksi sivua puhtaaksi kirjoitettavaa tekstiä :-D Oli vaikeeta keksiä tän puoliskon sanoja ja pian Google ja Wikipedia olikin auttamassa... Tästä lähtee!


Rampa. Telon itteäni melkeen joka hetki. Oli sitten mun vika tai jonkun/jonkin muun. Eli päivääkään ei kulu, etteikö mulla olisi joku paikka kipeänä ja en ilmoittaisi perheelle siitä. Tällä hetkellä pohkeet, hartiat, vatsalihakset ja reidet hellänä lihaskuntoharjottelusta ja töissä miljoonan tuolin nostamisesta pöydälle.
Säikky. Etenkin yksin ollessa jokanen pikku ääni on joku verenhimonen elukka tai sarjamurhaaja. En ihmettelisi, jos joku karhu rymistäisi sisään, niin korvessa ainakin kuvittelen eläväni. Yksin kotona musiikki pauhaa, ja talo on kuin valoloisto. Ei toi meidän koira mikään vahtikoirakaan ole, eli pyytäisi rapsuttamaan mahaa sarjamurhaajaltakin. Tämä kohta onkin syy, miksi musta ei oo katsomaan kauhuleffoja!
Terve kuin pukki. En oo melkein ikinä kipeä. Koulustakaan mua ei saa pois jonkin taudin takia ja viimeksi olin kotona sikainfluenssapiikin vuoksi. Kunnolla olin kipeä viimeksi vesirokossa, eli vastustuskyky on jostain syystä aika jees! Ehkä se johtuu siitä, että pienenä varmaan kävin nuoleskelemassa jotain kengänpohjia :-D
Uhkarohkeakin osaan olla, vaikka olenkin sellainen nössö. Ajattelen asioita ihan liikaa ja rakennan päähän sellaisia kauhukuvia, että suurin osa tempauksista jää tekemättä. Silti haluaisin hypätä tandem-laskuvarjohypyn ja benjihypyn. Lisäksi vielä kaikenlaista sekä matalalla että korkealla. Mun reittivalinnat ei aina ole niitä tasaisimmasta päästä vaan saatan seikkailla jos jonkin pusikon läpi. Kun joku mut haastaa johonkin, harvoin sanon ei.
Vanha ja höperö ennen aikojani. Unohtelen tavaroitani ja unohdan itteni ties minne teille. Mainitsin kanssa olevani rampa. Saatan myös alkaa puhua tavalla, jota käytettiin miljoona vuotta sitten ja höpötän omiani siihen malliin etten edes ole kiinnostunut, kuuntelevatko muut mua ollenkaan.
Weak eli heikko. Mun jäätyneillä pulkannaruilla aka. käsivarsilla ei nostella yhtään mitään. Se on aika huono nuorisoleirikeskuksessa työskennellessä, kun täällä nostellaan aika paljon. Kun muut kantavat kolme-neljä tuolia, mä otan korkeintaan kaksi ja sekin on melkein joka kymmenes kerta.
Xenodochial eli ystävällinen vieraille. Ahtelassa on vähän pakko olla kanssakäymisissä vieraiden kanssa ja tämä on varmaan yksi syy siihen, miksi jään aina suustani kiinni kauppojen kassoilla, kaduilla jne. Huoh.
Yellow eli pirteä ja eloisa. Tämä on kyllä totta vain tiettyinä aikoina: Päivällä auringon paistaessa, hyvien yöunien jälkeen, hyvin alkaneen aamun ja tuoremehun jälkimainingeissa, palkkapäivänä,... Okei yritän aina olla tuollainen, mutta aina ei mee nallekarkit tasan.
Å niin kuin A-ruotsi. Aloitin opiskelemaan ruotsia vasta seiskalla, eli B-ruotsilla. Sitten lukioon mennessä tapahtui sellainen aivopieru, että otankin A-ruotsin. Mulla on mennyt aika surkeesti etenkin kaksi ekaa kurssia, mutta sain kolmannesta seiskan! Ette arvaa, kuinka hyvä fiilis ton jälkeen oli ja vielä siellä A-ruotsissa :-)
Äänekäs, etenkin energiapiikin jälkeen. Oon vähän niinkuin koiranpentu, joka neljän tunnin päikkäreiden jälkeen vetää rundia ympäriämpäri pihaa ja taloa. Sama mulla, mutta mulla nouseekin desibelikorkeus kattoon, heh. Oon kyllä pikkuhiljaa oppinut rauhoittumaan, etten särkisi kenenkään tärykalvoja.
Öhkämönkiäiset ei oo mun kavereita. Kunhan ötökkä on näkyvissä ja on siivetön, niin kaikki on OK. Sitten kun se pirulainen pyrähtää lentoon kohti sun naamaa, ei vältytä huutoitkuilta. Entä sitten, kun se ötökkä häviää? Ette halua tietää.

7.6.2013

VIISUMI (=kiva reissu Helsinkiin) JA MUUTA VAIHDOSTA

Puoliunessa lähettiin ajamaan kohti Helsinkiä viisumihaastatteluun. Siinä se matka meni yllättävän nopsaa ja pian majoituttiinkin ohjeissa mainittuun kahvilaan odottelemaan AFS:n tyyppejä, jotka antavat jatko-ohjeet. Itsellä meni jatko-ohjeet ihan ohi, eli kavereiden piti selittää mulle nekin. Huomatkaa toisessa kuvassa mun upea palautuskuori, millä konsulaatti postittaa viisumin ja passin takaisin mulle - yhdeksän postimerkkiä what

Itse haastattelu oli tosi nopea. Meidät pyydettiin turvatarkastukseen yksitellen, mistä jatkettiin konsulaatin koppi numero ykköseen. Ykkösessä annettiin kaikki hakemuslaput, passi ja viisumikuva ja sen jälkeen päästiin odotushuoneeseen odottamaan vuoroa koppi numero kolmoseen. Siellä pääsinkin puhumaan enkuksi, että missä koulussa tulen olemaan, mitä vanhemmat tekevät työkseen. Oikeastaan he eivät varmaan mitään niillä tiedoilla tee ja siinä kopilla tarvitsi olla korkeintaan kolme minsaa ja pääsi pois. Sitten kaupoille!
Sitten vielä lisää vaihtoon liittyvistä jutuista. Mulle tuli pari päivää sitten postia AFS:ltä ja siellä oli juttua lentoihin liittyvistä asioista, kuten matkalaukuista ja pakkaamisesta yleensä. Sain myös viralliset lentoaikataulut ja tapaamisajan silloin 8.8. AFS-porukka tapaa lentolippujen merkeissä tuolloin klo. 4.30 lentokentällä. Se tietää hauskuutta tälle neidille, joka asuu kaksi tuntia Helsingistä.

Mulle tuli muuten ensimmäinen ahdistuskohtaus. Heräsin siinä yhdeltä yöllä miettimään tätä kaikkea ja mitä haluan tehdä ennen lähtöä. Mun Jenkkihuone on jo valmistumaan päin, viisumi on hoidossa, sain osoitelaput matkalaukkuja varten (!), läksiäisten suunnittelu, tuliaiset, pakkaaminen... Kuolema. Siinä sitä sitten mietin ja mietin, kunnes jossain kolmen neljän paikkeilla nukahdin. Hysteriaa tiedossa, onko vertaistukea? Toivottavasti en oo ainut, jolla tulee tällaisia itkupotkuraivarikohtauksia hengenahdistusten kera.  

3.6.2013

JANINA A:STA P:HEN

Nyt aattelin olevan hyvä aika laittaa tämä A:sta Ö:hön, jota lupailin montamonta viikkoa. Hups. Tavallaan tämä sopii tänne just hyvin! Mukana myös suht tuoreita kuvia :-)

Ajan hukkaaja. Voin vallan mainiosti katsoa seinää kaksi tuntia ja ihmetellä, mitä kaikkea siinä oikein on ja olla tekemättä mitään muuta. Etenkin, kun on miljoona eri asiaa tehtävänä kaikki maailman yksinkertaisimmat asiat yhtäkkiä ovatkin muuttuneet yllättävän kiinnostaviksi.
Blondi. En välttämättä hiustenvärin perusteella, mutta välillä tulee sellaisia hetkiä jolloin mun älynväläykset ovat kuin suoraan blondivitsistä. Isäntäperheen kolmannen Skype - puhelun aloittamisvaiheessa ihmettelin, mikseivät kaiuttimet toimi. Siinä sitten tuli kirottua muutamaan otteeseen ja katsottua joka ikinen johto, mikä niistä lähtee. Paitsi se johto, millä laitetaan kaiuttimet kiinni koneeseen…
Can’t cook. Oikeasti oon ihan todella huono laittamaan ruokaa. Polttaisin varmaan vedenkin pohjaan, jos olisi mahdollisuus. Mikrossakin jotain lämmittäessä kysyn äidiltä, kuinka kauan sen pitää siellä mikrossa olla ja siinä paketissa voidaan sanoa se aika, mutta silti kipitän ruikuttamaan äidille. Pikkuvelikin osaa tehdä parempaa ruokaa kuin mä. Sen vohvelit on hyviä!
Draaman välttäjä. Vihaan riitelyä. Etenkin, jos riita on jäänyt sopimatta ja se jää kalvamaan. Jotkut voivat sanoa menettävänsä vaan kuvaannollisesti yöunet, mutta mulla oikeasti jää ne yöunet alkaessani murehtimaan sitä riitaa. Siksi yritän mahdollisimman kovin, etten joutuisi mihinkään draamaan mukaan. Mulla ei ole sellaista kestävyyttä tai sanavalmiutta sellaiseen.
Elokuvafriikki. Voin helposti katsoa kolme elokuvaa päivässä, eikä yhtään kirpaisisi. Mun materialisti-persoona sekoaa tyystin Anttilan leffa – ja sarjahyllyillä ja saatan tallustella tyytyväisenä aina uuden elokuvan kanssa kotio. Siitäkös porukat ilahtuu, mutta ei kyllä valituksia ole tullut niitä yhdessä katsoessa, harmi.
Facebook-addikti. Miksi siellä ei edes voi tapahtua mitään kivaa, vaan kaikkea tylsää? Mulla käy todella usein niin, että samalla koneen ollessa päällä (samalla tietty myös Facebook), niin menen myös kännykällä FB:seen. Sitten vähän ajan päästä tajuaakin, millainen älynväläys on taas tullut tehtyä.
Grillaaminen on kivaa, vaikka mä vihaan makkaraa. Vaahtokarkkien grillaamista kannatan! Ja kaikennäköisiä vartaita jne. tykkään syödä niin paljon, että mua pyöritetään sen jälkeen pois grillauspaikasta.
Herkuttelija. Jos meillä tehdään lettuja ja on mahdollista ottaa sekä vaniljajätskiä ETTÄ hilloa, niin tämä neiti ottaa todella tyytyväisenä. Mutta hei täytyyhän ruoasta nauttia ja mä ainakin nautin täysin siemauksin, haha.
Iltaihminen. Mua ei siis millään saa ylös aamuisin ja vitkuttelen viimeiseen asti, kunnes pian juostaankin tiehaaraan bussiin. Itse en näe, millainen aamuisin olen, mutta varmaan jonkun maan sisässä asuvan myyrän ja peikon väliltä. Joka aamu käyttäydyn kuin en olisi ikinä nähnyt valoa. Valvominen ei ole mikään ongelma, hyvin voin valvoa koko yön, kunhan on hyvää seuraa.
Jännittäjä. Jänskätän ja stressaan kaikkea ihan liikaa. Nyttenkin pikkuhiljaa alkaa kädet syyhyämään tuota syksyä ajatellen. Onneksi kesäloma on alkanut ja ainut, mistä voisi hieman hermostua on työt, mutta en aio ottaa mitään stressiä siitä. TÄSTÄ TULEE RENTO KESÄ, LUPAUS.
Kirjat on elämä. Nytkin oon rohmunnut hurjasti erilaisia kirjoja sekä ostamalla, että lukemalla. Ihana tunne, kun voi kadottaa itsensä kirjan tapahtumiin, eikä millään malta lopettaa lukemista. Kiinnyn joihinkin hahmoihin niin pahasti, että rupean niin pahasti pillittämään jos tämä henkilö kuolee. Voisi joku päivä esitellä suosikkikirjoja omasta ”kokoelmastani”!
Luova väärissä paikoissa väärään aikaan. Mulla on välillä ihan liikaa mielikuvitusta, mutta missä se on sitä tarvittaessa? Kuviksen työt, hiusten laittaminen ja töhertely vihkoon. Oikeastaan toi töhertely auttaa mua keskittymään paremmin, vaikka välillä saatan uppoutua mun taideteokseen vähän liikaakin. Kyllä kuviksesta silti tuli ysi, että sain sen luovuuden jostain aivojen sopukoista kaivettua pakon edessä! :-D
Matikkaneroa musta ei oikeasti saa ikuna. Jos vain mahdollista, käytän laskinta ihan missä laskussa vain. Mulle tulee niin tolvana olo luokassa, kun vieressä, edessä, takana ja viistossa kynät vaan sauhuaa ja mä tönötän siinä kuin suolapatsas. Mulla ei oikeastaan edes riitä kiinnostus matikkaan niin, että voisin edes miettiä jonkin tehtävän ratkaisua. Opettajan opetusmetodit voisivat kyllä olla paremmasta päästä. Noh, vuosi taukoa niistäkin. Kyllä voi sanoa rohkeasti, että itsessä vika. Otankin Jenkeissä sitten ylihelppoja kursseja, niin selviän siellä hyvin! ;-)
Nirso. Se on huono tapa, jonka takia leikkaan kaikki epäilyttävät kohdat lihasta pois, laatikoista närpin sipulit pois ja salaateista kaikki ei toivotut pois. Nirsous liittyy enimmäkseen ruokaan, mutta ei se aina siihen jää! Oon tullut aina vain nirsommaksi vaatteita ostellessa. Mietin aina, että tuunko oikeasti käyttämään kyseistä Henkkamaukan rättiä vai en. Saattaa johtua myös opiskelijabudjetista!
Optimisti. Mulla on tapana toivoa asioita ihan liikaa ja kun sitä ei tapahdukaan, rupeaa harmittamaan. Olen saattanut suunnitella kaiken tuon pienen lupauksen ympärille (joka ei edes ollut välttämättä lupaus) ja pum. Kuitenkin pistän sen surkuttelun syrjään ja pidän yllä hyvää mieltäni jos jonkinlaisin keinoin, enkä kovinkaan usein päädy surkuttelemaan mihinkään nurkkaan. Hymyä huuleen ja nyt sen pitäisi olla aika helppoa, kun aurinko paistaa niin ihanasti!
Perfektionisti. Jos teen jotain, niin se tehdään kunnolla. No, aina kun aikaa löytyy. Huoneen siivoamisessa käytän aikaa niin kauan kuin mahdollista. Lattiasta kattoon siivoaminen on niin jännittävää puuhaa ja on ihana katsoa, kun laatikoissa jokainen vihko ja kynä ovat ojennuksessa. Huih! Oikeastaan sen siivoaminen on niin rentouttavaa puuhaa ja siksi se varmaan aina niin sekaiseksi aina meneekin! 

27.5.2013

FIRST POST

Kuva Googlesta

Vähän päälle kaksi kuukautta aikaa panikoida. Kaksi kuukautta. K A K S I.




Ajattelin nyt olevan hyvä kohta vaihtaa blogia, nimittäin tässä ehtii kesän aikana sattua ja tapahtua kaikennäköistä vaihtoon liittyen esimerkiksi viisumi, lääkärintarkastus, pakkaaminen, tuliaiset, läksiäiset... You name it. Tässä on vielä kesäloma, mutta en myöskään malttanut odotella hirveän pitkään! Nyt kun tänne siirtyy, niin tuntuu vuoden olevan entistä lähempänä niinkuin se onkin.

Eli tervetuloa kaikki varsinaisesta blogista //link// ja tervetuloa kaikki uudetkin tuttavuudet! Musta saa lisäinfoa klikkailemalla noita välilehtiä, katsomalla varsinaisen blogini postauksia ja sitä mukaa, kun kesällä tapahtuu. Ihana nähdä, että mun vuodesta ollaan kiinnostuneita - todella kivaa jakaa tämä vuosi teidän kanssanne!